Avoin kirje – Euroopan parlamentin puhemiehelle Roberta Metsolalle ja Euroopan parlamentin jäsenille

Réglementation

Uudet genomitekniikat (NGT) ovat avainasemassa pyrittäessä lisäämään maatalouden kestävyyttä ja elintarvikeomavaraisuutta Euroopassa

Euroopan tasolla on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita elintarvikeomavaraisuuden varmistamiseksi ja samalla sen maatalouden kestävyyden säilyttämiseksi, sillä sen on selviydyttävä ilmastonmuutoksesta ja samalla vähennettävä tuotantopanosten, kuten veden, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden, käyttöä.

Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkuvaa innovaatiovirtaa. Tämä edellyttää edellä kuvattuihin ympäristörajoitteisiin sopeutuneiden uusien kasvilajikkeiden kehittämisen nopeuttamista. Tämä edellyttää, että nämä uudet lajikkeet kestävät ympäristöstressiä, kuten kuivuutta tai äärimmäisiä lämpötiloja (abioottinen stressi), ja ovat vastustuskykyisiä taudeille ja tuholaisille (bioottinen stressi). Tällaisten lajikkeiden nopea käyttöönotto on mahdollista vain, jos jalostajat voivat käyttää kaikkia käytettävissä olevia tekniikoita ennakkoluulottomasti ja oikeissa olosuhteissa. Näin ei kuitenkaan tällä hetkellä ole Euroopassa, sillä muuntogeenisiin kasvilajikkeisiin sovellettava muuntogeenisiä organismeja koskeva lainsäädäntö, joka on peräisin vuodelta 2001, ei ole mukautettu näihin uusiin tekniikoihin.

Monia tuloksia on jo julkaistu, ja ensimmäiset NGT-lajikkeet ovat tulleet saataville.

NGT: iden potentiaalista on jo nyt osoituksena tieteellisten julkaisujen määrä maailmanlaajuisesti. EU-SAGE1 -tietokannassa on tällä hetkellä yli 800 julkaisua, jotka kattavat edellä kuvatut ominaisuudet ja joita on sovellettu 70 eri kasvilajiin. GMO- lainsäädäntöä on jo mukautettu useissa maissa ympäri maailmaa, ja se on antanut luvan markkinoida ensimmäisiä NGT-lajikkeita, kuten GABA:lla rikastettua tomaattia Japanissa, katkeroitumatonta lehtikaalia Yhdysvalloissa tai ruskettumista vähentävää banaania Filippiineillä. Lisää on tulossa, jos otetaan huomioon esimerkiksi USDA:n [2] tai Health Canadan [3] tietokantoihin merkittyjen NGT-kasvien määrä.

Komission asetusehdotus

Euroopan komissio on tietoinen tästä tilanteesta ja esitti heinäkuussa 2023 ehdotuksen NGT- menetelmillä (kohdennettu mutageneesi ja cisgeneesi) jalostettujen lajikkeiden sääntelystä. Kaikki näiden uusien lajikkeiden tutkimukseen ja kehittämiseen Euroopassa osallistuvat toimijat odottivat tätä ehdotusta innokkaasti. Ehdotuksen mukaan NTG:n avulla kasvatetut kasvit, jotka voivat esiintyä myös luonnossa tai joita voidaan tuottaa tavanomaisilla jalostustekniikoilla, eivät kuulu EU:n GMO-lainsäädännön soveltamisalaan. Niihin sovellettaisiin tavanomaisesti jalostettuihin lajikkeisiin sovellettavia säännöksiä. Näiden

NGT-kasvien olisi täytettävä tietyt kriteerit, jotka perustuvat modifioituun genomisekvenssiin. Toimivaltainen viranomainen varmentaisi ne, ne merkittäisiin julkiseen tietokantaan ja niiden siemenpusseissa olisi merkintä « NGT-1-kasvit ». Muihin NGT-kasveihin sovellettaisiin edelleen EU:n muuntogeenisiä organismeja koskevan lainsäädännön sääntöjä ja vaatimuksia, ja niiden riskiprofiilien moninaisuuden huomioon ottamiseksi ja havaitsemiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi tehtäisiin riskinarviointi.

Ehdotetun asetuksen pikainen hyväksyminen on tarpeen

NGT-kasvien käytön hylkääminen estäisi Eurooppaa osallistumasta tehokkaasti yhdessä muiden maiden kanssa maailmanlaajuisiin maatalouden haasteisiin vastaamiseen. Euroopalla on oltava kunnianhimoinen tavoite pysyä merkittävänä toimijana elintarviketuotannossa omien etujensa ja maapallon edun mukaisesti. Uskomme, että komission ehdottama NGT-kasveja koskeva asetus vastaa elintarviketuotantoketjuihin osallistuvien sidosryhmien tarpeita. Tämä ehdotus on hyväksyttävä hyvin nopeasti, jotta ensimmäiset NGT-lajikkeet voidaan kehittää ennen vuosikymmenen loppua ja jotta Eurooppa voi näin saavuttaa asettamansa tavoitteet, edellyttäen, että siihen tehdään joitakin selvennyksiä, joista useat on jo otettu huomioon Euroopan parlamentin ENVI- valiokunnan tarkistusluonnoksessa ja toiset voidaan sisällyttää myöhemmin luonnoksessa säädettyihin täytäntöönpanosäädöksiin.

Allekirjoittajat ovat valmiita antamaan lisätietoja ja vastaamaan mahdollisiin kysymyksiin.

Georges FREYSSINET
Président
Association Française des
Biotechnologies Végétales (AFBV)
afbv.secretariat@gmail.com
https://www.biotechnologies-vegetales.com/

Prof. Dr. Klaus-Dieter JANY Chairman
Association of Genomics and
and Genetic Engineering e.V. (WGG) jany@wgg-ev.de
https://www.wgg-ev.de/

Prof. Dr. Em. Dirk Inze
Chairman
European Sustainable Agriculture Through Genome Editing (EU-SAGE) Dirk.inze@psb.vib-ugent.be https://www.eu-sage.eu/

Lettelo allekirjoittajista